Vuonna 1935 säveltäjä Taneli Kuusisto kirjoitti Musiikkitieto -lehdessä: ”Konserttikulttuurissamme oli usean vuoden ajanjakso, jolloin debytoivat pianistit tulivat melkein yksinomaan Ingeborg Hymanderin koulukunnasta. Heidän aina ylivoimaisen varma esiintymisensä, vankka ja moitteeton tekninen osaamisensa ja yleinen esiintymisen virheettömyys todistavat laajemmille musiikkipiireille opettajansa harvinaisesta pedagogisesta lahjakkuudesta.”
Ylläoleva on lainaus Annikka Konttori-Gustafssonin ja Matti Huttusen Finnish Music Quarterly –lehteen kirjoittamasta artikkelista. Artikkeli on kirjoitettu englanniksi, siinä kerrotaan Ingeborgin urasta Helsingin musiikkiopistossa (nykyinen Taideyliopiston Sibelius-Akatemia), musiikinopetuksen instituutioista sekä hegeliläisistä vaikutteista Ingeborgin ajattelussa.
Artikkeli on kaikkien luettavissa, se löytyy tästä.
Ilman Annikka Konttori-Gustafssonin panosta Ingeborgin elämän tutkimisessa Työskennelkää rakkaudesta -romaania olisi tuskin syntynyt. Eläköön siis tutkimus, kaikenlainen. Koskaan ei tiedä, mitä siitä versoo.
Ja eläköön elävä ihminen, ei tekoäly, kirjan kansitaiteen tekijänä. Tämä hieno kansi on Nunnu Halmetojan (RiimuRaami) käsiallaa.
Johanna Hasu 