11.2.2024 Mazzano Romano
Hyvä Ingeborg,
Suomessa on tänään presidentinvaalin varsinainen vaalipäivä. Kävin äänestämässä ennakkoon Roomassa Suomen suurlähetystössä. Tänään käydään siis vaalin toinen kierros. Tämä varmasti kuulosta sinusta todella omituiselta, elithän ensin tsaarinvallan alla ja sen jälkeen presidentti valittiin aivan toisella tavalla kuin nykyisin. Nyt meillä on käytössä suora kansanvaali.
Minulla on täällä nyt sellainen pulma, jota sinä et olisi aikanasi voinut oikein millään ymmärtää. Naurat varmasti minulle, kun kerron. Netti ei toimi kunnolla. En siis voi olla reaaliaikaisesti yhteydessä Suomeen tai ladata uusia äänikirjoja, joita haluaisin kuunnella, sillä olen kuunnellut loppuun lähes kaiken, mitä olen ladannut. Sinä lähetit kirjeitä ja odotit vastauksia pitkään. Ajattelen sinua siis nyt siellä Berliinissä ja myöhemmin Weimarissa. Sinun oli odotettava päiväkausia ennen kuin sait tietää, miten kotona voidaan. Minä jouduin tänään odottamaan melkein puoli tuntia ennen kuin nettiyhteys palasi sen verran, että viestini kotimaanhan pääsi lähtemään ja sain vastauksen siihen…
Täällä olen tajunnut, miten riippuvainen olen netistä. Tätä kirjoitan nyt sinulle ilman internet-yhteyttä, ja tietenkin se onnistuu. Periaatteessa pystyn kirjoittamaan romaaniakin offline, mutta kun kerran olen tehnyt sen nettiyhteyden kanssa, kone lataa tiedostoa jatkuvasti pilveen (eräänlaiseen taivaalliseen arkistooni), ja jos työskentelen ilman yhteyttä, joudun koko ajan miettimään, että mahdanko työstää nyt oikeaa tekstiä vai en. Eli kovasti paljon ongelmia, vai mitä?
Lisäksi kuuntelen jatkuvasti äänikirjoja, kun teen kotitöitä. Siksi niitä pitäisi saada ladattua lisää. Täällä on alkanut tehdä mieli kuunnella ihan radiota, tai katsella iltapäivisin viikonloppuna hiihtoa samalla kun neuloo. Tämän illan vaalivalvojaiset taidan järjestää itselleni tuohon läheiseen ravintola Falcoon. Siellä kuulemma netti toimii.
On vaikea kuvitella, millaista elämäsi on ollut ulkomailla, kun yhteydenpito kotiin on ollut niin hankalaa. Vai oletko ollut huojentunut siitä, ettei sinun tarvitse kuunnella kenenkään huolia tai ratkaista kenenkään ongelmia? Lisäksi minun on vaikea käsittää sitä, miten nuori olit lähtiessäsi. Minun nuoruudessani jo lähdettiin vaihto-oppilaaksi tai kesäkursseille Suomen rajojen ulkopuolelle. Mutta ihan toisenlaista se lähteminen oli sinun aikanasi.
Voi kun olisit pitänyt päiväkirjaa. Olisit kirjoittanut kaikki ajatuksesi ylös, minä sitten lukisin ne ja tulkitsisin romaaniksi. Lainaisin lauseitasi, saisin kiinni tunnelmistasi. Nyt joudun kuvittelemaan kaiken. Pyydän siis jo etukäteen anteeksi sitä, millaisen elämän sinulle luon. Tänään aion perehtyä aikaasi Helsingissä, paluusi jälkeisiin vuosiin. Olen jo kirjoittanut Suomea mullistaneista asioista, helmikuun manifestista ja siihen liittyneistä protesteista. Laitoin sinutkin osallistumaan vaikken tiedä, mitä oikein asioista ajattelit. Nyt keskityn kuitenkin musiikkiin ja työhösi sen parissa.
Johanna
P.S. En aavistanut vuosi sitten helmikuussa, miten ajankohtainen ajatus helmikuun manifestista ja suuresta kulttuuriadressista pian olisi. Maailma on myllerryksessä, ja sen lisäksi, että suurvaltojen johtajat pelaavat omia valtapelejään, meillä täällä Suomessa kuritetaan kulttuuria. Ihmiset eivät ymmärrä, että kulttuuri ja taide ovat kuin vesi kaloille. Emme aina tajua niiden olemassaoloa, mutta mitä tapahtuu, jos niitä ei enää olekaan? Pelottaa.
P.P.S. Aion protestoida omalla tavallani. Lahjoitan rahaa auttaakseni siellä, missä en itse voi olla. Yritän jakaa hyvyyttä ja kauneutta ympärilleni, pitää huolta sekä läheisistäni että kaikista niistä oppilaista, jotka on minulle uskottu. Tänään aion myös soittaa Lisztin Fantasiaa ja fuugaa teemasta BACH. Sinä tiedät, millainen urakka sen soittaminen on, mutta jos sinä pystyit siihen, minäkin aion pystyä.
Tämä kissa makaili ravintola Falcon terassilla ilahduttamassa meitä.
Johanna Hasu 