Lippu korkealle – sakset seis!

Tänään vietetään Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen liputuspäivää. Miina Sillanpään seuran verkkosivuilla kerrotaan, että Miina Sillanpään ansiot yhteiskunnallisena vaikuttajana, sosiaalipoliitikkona ja naisasianaisena ovat elähdyttäneet lukuisia yhteisöjä, järjestöjä ja yksittäisiä ihmisiä. Yhtä tärkeä yleisen ja pysyvän liputuksen aihe on kansalaisvaikuttaminen. Kansalaisyhteiskunta ja kansalaisvaikuttaminen ovat tärkeitä yhteiskuntien kehitykselle. Ne varmistavat sen, että ihmisten keskinäinen sekä ihmisten ja päättäjien vuoropuhelut ovat jatkuvia. Kansalaisyhteiskunta varmistaa osallisuutta ja luo yhteiskuntaan kiinteyttä. Kansalaistoimintaan liittyvä vastavuoroisuus pitää nykyisinkin yhteiskunnan eriarvoistuessa yllä ihmisten välistä luottamusta.

Tänään on myös julkaistu Suuri kulttuuriadressi, jossa vaaditaan maamme asioista päättäviä perumaan kulttuurialaan kaavaillut leikkaukset ja turvaamaan kulttuurin perusrahoituksen myös kriisiaikoina. Adressissa viitataan vuoden 1899 Suureen adressiin, jonka allekirjoitti aikanaan yli puoli miljoonaa ihmistä, jotka halusivat näyttää pienen maan voimakkaan tahdon itsenäisyyteen ja omaan kulttuuriin.

Minulla on viimeistelyvaiheessa romaani Ingeborg Hymanderista, suomalaisen pianonsoiton ”äidistä”. Annikka Konttori-Gustafsson on ansiokkaasti tutkinut Ingeborgin elämää, minä halusin kirjailijana hypätä hänen nahkoihinsa, tarkastella elämää Suomessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kirjoitan myös vuoden 1899 Suuresta adressista sekä Pro Finlandia -adressista, jonka allekirjoitti yli tuhat eurooppalaista merkkihenkilöä ja jossa keisaria pyydettiin säilyttämään Suomen suuriruhtinaskunnan erityisoikeudet ja -asema. Yi sata vuotta sitten suomalaista kulttuuria uhkasi Venäjän suuriruhtinaskunta, nyt kulttuuriamme nakerretaan sisältäpäin.

Kirjoitin jo aikaisemmin vaiennetuista äänistä: Lawrence Britt on listannut 14 fasismin ensimerkkiä. Niistä numero 11 on tieteen ja taiteen halveksunta. Vapaasti suomentaen: Fasistisilla valtioilla on taipumus edistää ja sietää avointa vihamielisyyttä korkeakoulutusta ja tiedemaailmaa kohtaan. Ei ole harvinaista, että professoreita ja muita tutkijoita sensuroidaan tai jopa pidätetään. Ilmaisunvapautta taiteen alalla hyökätään avoimesti, ja hallitukset kieltäytyvät usein rahoittamasta taidetta. Uutiset Venäjän trollitehtaista laittavat miettimään, että naapurillamme saattaa olla sormensa pelissä myös tässä keskustelussa, jota maassamme käydään kulttuurista ja sen tukemisesta.

Meille kerrotaan, että Suomen talous on kurjassa jamassa. Rahaa ei ole. Toisaalta sitä näyttää olevan esimerkiksi ympäristölle haitallisen toiminnan tukemiseen. Tässä kirjoituksessa en aio miettiä sitä, mistä säästöt otetaan, tai sitä, onko jatkuvalle kasvulle perustuva maailmantalous millään tavalla kestävä. Taideneuvosto asettaa asiat mittasuhteisiin: Taiteen ja kulttuurin rahoituksen osuus valtion budjetista on 0,8 prosenttia, alle kansainvälisen keskiarvon. Kunnat käyttävät kulttuuriin alle kaksi prosenttia menoistaan. Väkisinkin tulee mieleen kysymys, mahtaako kulttuurin kuristamiselle olla muitakin syitä kuin säästämisen välttämättömyys.

Minä allekirjoitin Sakset seis! -adressin. Uskon edelleen suomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin. Siksi haluan uskoa myös, että saamme yhdessä aikaiseksi uuden Suuren kulttuuriadressin.

Tämä Toivo Kuulan Elegia sopii hyvin kuvaamaan sitä tunnelmaa, joka välillä valtaa suomalaista kulttuuria rakastavan ihmisen.

Ingeborg Hymander on haudattu Hietaniemen hautausmaalle samaan hautaan äitinsä ja isänsä kanssa. Ingeboerg teki koko ikänsä työtä suomalaisen kulttuurin hyväksi.

Jätä kommentti